52 Written explanations of Henna VIRKKUNEN

Brexit on aikamme surullisin esimerkki populismin vaaroista. Ison-Britannian tilanne on täysin kestämätön, maan sisäinen poliittinen tilanne on kaoottinen, eikä ratkaisuja tahdo löytyä. Pääministeri Johnsonin päätös määrätä parlamentti istuntotauolle on demokratian väheksymistä.Britannian EU-erosta tulevat kärsimään ennen kaikkea kansalaiset, erityisesti nuoret, joista monille sopimukseton brexit tulee olemaan merkittävä taloudellinen ja sosiaalinen tragedia. Parlamentti on vahvistanut tukensa neuvotellulle erosopimukselle, joka noudattaa kaikin puolin sekä Britannian reunaehtoja että EU:n periaatteita.Esitetty erosopimus on oikeudenmukainen ja tasapainoinen ja takaa oikeudellisen varmuuden. Sopimukseton ero ei tule poistamaan Britannian vastuita ja velvollisuuksia, jotka koskevat taloudellisia sitoumuksia, kansalaisten oikeuksia sekä pitkänperjantain sopimuksen noudattamista. Mikäli Britannia ei hyväksy erosopimusta, sen tulee kantaa vastuu mahdollisesta sopimuksettomasta erosta ja sen seurauksista.EU:n on myönnettävä jatkoaikaa brexitille, mikäli Britannian hallitus sitä perustellusti esittää, jotta pystymme välttämään hallitsemattoman ja sopimuksettoman brexitin tuhoisat vaikutukset. Britannian hallituksella on nyt peiliin katsomisen paikka. Haluavatko he todella ajaa maansa kaaokseen vai rakentaa kestävää pohjaa tulevalle yhteistyölle?

Puolan pedofiliaa ehkäiseväksi tarkoitettu ”Stop Paedophilia” -lakiehdotus on huolestuttavalla tavalla kaventamassa nuorten oikeuksia kattavaan ja ikätasoiseen seksuaali- ja ihmissuhdekasvatukseen. Seksuaali- ja ihmissuhdekasvatus on itsessään jokaisen ihmisen perusoikeus sekä edellytys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa, Puolan perustuslaissa ja perusoikeuskirjassa taattujen muiden perusoikeuksien ja -vapauksien toteutumiselle. Nuorille tarjottavan kattavan seksuaalikasvatuksen rinnastaminen pedofilian edistämiseen on harhaanjohtavaa ja haitallista nuorille.Olen erityisen huolissani Puolan viimeaikaisista yrityksistä systemaattisesti heikentää tyttöjen ja naisten perusoikeuksia rajoittamalla heidän seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiaan. Seksuaaliterveys on olennaisen tärkeää tyttöjen ja naisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Terveydenhuollon saatavuus, seksuaali- ja lisääntymisterveys mukaan lukien, on ihmisoikeus, jota ei tule kaventaa tai rajoittaa. Siksi äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksen puolesta. Päätöslauselmaesityksessä kehotamme Puolan parlamenttia olemaan hyväksymättä lakiehdotusta ja varmistamaan, että nuorille taataan heidän perusoikeutensa saada kattavaa ja ikätasoista seksuaalivalistusta, ja että tällaista kasvatusta antavia tuetaan työssä niin, että sitä voidaan tehdä tosiasioihin perustuvalla ja objektiivisella tavalla.

Hienoa, että Ursula von der Leyenin komissio sai äänestyksessä Euroopan parlamentilta selkeän tuen luvuin 461–157. Uusi komissio on historiallinen, sillä ensimmäistä kertaa puheenjohtajana on nainen, ja lähes puolet komissaareista on naisia. Olen tyytyväinen, että tasa-arvo on vahvasti esillä myös von der Leyenin ohjelmassa; siinä on useilla aloitteilla sitouduttu edistämään naisten työuraa ja palkkoja sekä torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Nämä ovat erittäin tervetulleita aloitteita.Komission muut kärkiteemat, kuten Green Deal ja digitalisaation vauhdittaminen, ovat myös erittäin tärkeitä ja kannatettavia teemoja. Green Dealin on määrä viitoittaa Euroopan tietä maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi talousalueeksi vuoteen 2050 mennessä. Odotan komissiolta esityksiä näihin tavoitteisiin pääsemiseksi taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävin keinoin. EU:n tulee pyrkiä siihen, että teollinen kilpailukyky, kestävä kehitys ja kunnianhimoinen ilmastopolitiikka vahvistavat toisiaan. Euroopan on otettava ilmastonmuutoksen torjunnassa globaalin johtaja rooli ja varmistettava että muu maailma saadaan mukaan. Digitalisaation vahvistamiseksi on jo paljon tehty lainsäädännön osalta, mutta nyt on ennen kaikkea vauhditettava alan investointeja ja innovaatiota.Vaikka parlamentti äänesti selkein luvuin uuden komission puolesta, on aika harmillista, että vihreät äänestivät tyhjää. Tämä siitä huolimatta, että heille tärkeitä tavoitteita on sisällytetty paljon komission puheenjohtajan ohjelmaan. Yhteistyössä on kyse kompromisseista ja kyvystä joustaa. Tähän vihreät eivät ilmeisesti ole valmiita.

Maltan oikeusvaltion tilanne on erittäin huolestuttava. Toimittaja Daphne Caruana Galizian murha lokakuussa 2017 ja sen selvitystyö on tästä karmea osoitus ja kuvastaa tilannetta. Korruptio ja poliittiset väärinkäytökset rehottavat Maltalla, mikä loukkaa syvästi oikeusvaltioperiaatetta ja Euroopan unionin yhteisiä arvoja. Maltan tapahtumia ei voida hyväksyä yhdessäkään Euroopan unionin jäsenvaltiossa eikä tällaisen kehityskulun voi antaa jatkua.Euroopan unionin tulee vaatia oikeusvaltioperiaatteen noudattamista kaikkialla. Se takaa perusoikeudet ja arvomme. Mikään demokratia ei voi menestyä ilman riippumattomia tuomioistuimia, jotka takaavat perusoikeuksien ja kansalaisvapauksien suojan, eikä ilman aktiivista kansalaisyhteiskuntaa, vapaita tiedotusvälineitä ja lehdistönvapautta, joilla varmistetaan moniarvoisuus ja luotettava tiedonsaanti. Daphne Caruana Galizian salamurha oli ennen kaikkea isku journalismia ja lehdistönvapautta kohtaan, eikä sitä voi missään tapauksessa lakaista maton alle. Pääministerin Joseph Muscatin on erottava ja hänen osuutensa salamurhassa on tutkittava tarkoin. Tämä on ainoa tapa taata oikeudenmukainen ja puolueeton tutkimus ja varmistaa oikeudenmukaisuus Daphne Caruana Galizian salamurhan selvittämisessä.

Green Deal vaatii suuria muutoksia Euroopan teollisuudelta ja koko yhteiskunnalta. Paljon on jo tehty, mutta se ei vielä riitä. Ilmastoneutraaliuden saavuttaminen vuonna 2050 tarkoittaa, että jo välitavoitetta vuodelle 2030 on tiukennettava. Täällä on käyty huutokauppaa erilaisista luvuista, mutta itse tuen sen asettamista 55 prosenttiin. Tämän kannan EU-parlamentin enemmistö otti jo yli vuosi sitten, ja mielestäni meidän on syytä siinä nyt pitäytyä.Itse uskon, että oikein hoidettuna Green Deal voi olla Euroopalle todellinen kasvuohjelma, joka tarjoaa meille paljon uusia mahdollisuuksia ja työtä sekä avaa markkinoita uusille innovaatioille. Mielestäni komissio on ottanut viisaan lähestymistavan siinä, että seuraavina kuukausina tullaan laatimaan laajasti muutosta vauhdittavia strategioita, kuten teollisuusstrategia, metsästrategia, biodiversiteettistrategia, pk-yritysstrategia, kiertotalouden toimenpideohjelma. Varsinaiset lainsäädännöt on syytä esitellä vasta myöhemmin huolellisen lainsäädännön ja perusteellisen vaikutusarvioinnin jälkeen.On hyvä, että parlamentista löytyy laaja tuki Green Dealin tavoitteille. Ryhmien välillä meillä on kuitenkin edelleen varsin erilaisia näkemyksiä keinoista, joilla tavoitteisiin päästään. EPP-ryhmässä haluamme edetä markkinapohjaisten mekanismien, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän kautta. Sen avulla on jo onnistuttu leikkaamaan teollisuus- ja energiantuotantolaitosten päästöjä. Myös rakennusalan ja maantieliikenteen sisällyttämistä päästökauppajärjestelmään on syytä tutkia, mutta mikään helppo harjoitus se ei tule olemaan. Erittäin perusteellista arviointia vaatii myös mahdollinen hiilitullien käyttöönotto. Meidän ei pidä rakentaa päällekkäisiä järjestelmiä tai luoda ylimääräisiä kaupan esteitä.

Vaikka naisilla on Euroopassa jo parempi koulutustaso kuin miehillä, ovat naisten palkat yli 16 prosenttia miehiä alhaisemmat. Naisille maksetaan edelleen samasta työstä myös vähemmän palkkaa kuin miehille. Ikävä kyllä tilanne ei kymmenessä vuodessa ole juuri kohentunut. Syitä palkkaeroihin on monia: työmarkkinoiden segregaatio, naisvaltaisten alojen pienet palkat, vanhempainvapaiden kasautuminen naisille, heikompi urakehitys ja ylipäätään se, että naisille maksetaan vähemmän. Tilanne heijastuu huolestuttavasti myös naisten eläkkeisiin, jotka ovat EU:n tasolla 36 prosenttia alhaisemmat kuin miehillä. Tällaista eroa ei mitenkään voi hyväksyä.Siksi äänestin ehdottomasti päätöslauselman puolesta. Vaikka tasa-arvon edistämiseen tähtäävistä toimista vastuu on ennen kaikkea jäsenmaissa, on tietyt raamit syytä paaluttaa Euroopan unionin tasolla.Keväällä 2019 hyväksytty direktiivi ohjaa jatkossa jäsenmaita jakamaan vanhempainvapaita tasaisemmin huoltajien välillä. Seuraavaksi Euroopan komissio on kertonut esittävänsä lainsäädäntöä, jolla edistetään palkkojen avoimuutta, tavoitteena kuroa umpeen sukupuolten väliset palkkaerot. Odotan komissiolta uutta kunnianhimoista sukupuolten tasa-arvoa koskevaa EU:n strategiaa, joka sisältää selkeitä tavoitteita ja seurantaa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

EU on ollut kauppapolitiikassa viime vuosina vapaan maailman johtaja, joka on purkanut kaupan esteitä, asettanut korkeita ympäristönsuojelun standardeja, tehnyt kansainvälisistä välimiesmenettelyistä läpinäkyvämpiä ja puolustanut työntekijöiden oikeuksia. Vietnamin kanssa tehtävä vapaakauppa- ja investointisuojasopimus on jälleen uusi osoitus EU:n kyvystä ja halusta purkaa kaupan esteitä sekä puolustaa sääntöpohjaista maailmankauppaa. Sopimukseen kuuluvien kestävän kehityksen lukujen kautta pystymme edistämään ympäristönsuojelua ja työntekijöiden oikeuksia. EU:n neuvottelulinja on ollut oikea ja se vastaa suureen osaan siitä kritiikistä, joita vapaakauppa- ja investointisopimuksia kohtaan on aiemmin esitetty.Kaakkois-Aasian ASEAN-yhteistyöjärjestöön kuuluvat maat ovat nopeasti kasvava markkina ja tavaraviennillä mitattuna EU:n neljänneksi suurin kauppakumppani. Vietnamista tulee sopimuksen jälkeen toinen alueen maa, jolla on vapaakauppasopimus EU:n kanssa. Vietnam-sopimus ja sen luomat mahdollisuudet antavat toivottavasti uutta vauhtia myös muiden alueen valtioiden kanssa käytyihin kauppaneuvotteluihin. Jos näin kävisi, sopimuksella olisi suurta strategista merkitystä, sillä lisääntynyt kaupankäynti voi auttaa EU:ta patoamaan Kiinan vahvaa vaikutusvaltaa alueella.Kuten kaikki kauppa- ja investointisopimukset, myös Vietnam-sopimus on osin kiistanalainen. Keskustelua on Euroopan parlamentissa käyty erityisesti Vietnamin ihmisoikeustilanteesta, jonka nojalla osa politiikoista vaati sopimuksen hyväksyntää lykättäväksi. Kriitikoiden huoli on oikea, mutta ratkaisu väärä. Olen itse vakaasti sitä mieltä, että hyvien kauppasopimusten tekeminen ja niiden tarjoamien valvontamekanismien käyttäminen edistävät myös ihmisoikeuksia huomattavasti nykyistä keinovalikoimaa paremmin.

. – On hyvä, että Euroopan parlamentin täysistunto saatiin järjestettyä koronaviruksen aiheuttamista liikkumisrajoituksista huolimatta, nyt ensimmäistä kertaa etänä, ja pystymme käsittelemään kiireelliset koronatoimet.Euroopan unionin on vastattava nopeasti ja yhtenäisesti koronaviruksen aiheuttamaan kriisiin. Nyt käsittelyssä oleva lakimuutos on yksi näistä kiireellisistä muutoksista, joka on tehtävä vieläpä takautuvasti. Tässä kriisitilanteessa olisi aivan kohtuutonta edellyttää lentoyhtiöitä tavanomaiseen tapaan lentämään 80 prosenttia vuoroistaan, jotta ne eivät menettäisi lähtö- ja laskeutumisslottejaan lentokentillä. Nämä tyhjät ”haamulennot” on onneksi jo lopetettu, ja nyt hyväksytty lainsäädäntömuutos tämän vielä laillisesti vahvistaa. Nyt hyväksytty “käytä tai menetä” -säännön soveltamisen keskeyttäminen takautuvasti maaliskuun alusta tulevan lokakuun 2020 loppuun asti on oikea ratkaisu tähän tilanteeseen. Alun perinhän komissio ehdotti keskeytystä vain kesäkuun loppuun, mutta pandemian vaikutukset tulevat rasittamaan lentoyhtiöitä vielä pitkälle syksyyn ja paljon kauemmaksikin.Lentoyhtiöt ovat äärimmäisen tukalassa tilanteessa maiden sulkiessa ulkorajojaan ja rajoittaessaan rajusti myös maiden sisäistä henkilöliikennettä. Tilanne näkyi ensin Aasian liikenteen vähentyessä ja toinen iso isku oli presidentti Trumpin asettama matkustuskielto Euroopasta Yhdysvaltoihin 13.3–14.4.2020 väliselle ajalle. Nyt myös koko Eurooppa on tiukkojen liikkumisrajoitusten piirissä.Useat lentoyhtiöt ovat jo antaneet tulosvaroituksia joutuessaan karsimaan reittejään radikaalisti. Kansainvälinen ilmailualan järjestö IATA on arvioinut, että globaalilla tasolla lentoyhtiöiden liikevaihdosta häviää jopa 100 miljardia tämän vuoden aikana. Ensimmäiset lentoyhtiöiden konkurssit on jo nähty Euroopassa ja lisää on odotettavissa.Tyhjät tai lähes tyhjät lennot paitsi tuottavat turhia kustannuksia, myös rasittavat ilmastoa luoden täysin tarpeettomia hilidioksidipäästöjä. Ilmastonmuutos ei katso kelloa vaan jatkaa etenemistään myös koronaepidemian aikaan.Matkustajaliikenteen lisäksi kriisillä on vaikutusta myös rahtiliikenteeseen. Globaalista lentorahdista kaksi kolmasosaa kulkee matkustajakoneiden ruumassa. Monet tuotantoketjut voivat häiriintyä, kun tiettyjen materiaalien tai raaka-aineiden saatavuus vaikeutuu. Tästäkin syystä meidän tulee löytää nyt tehokkaita keinoja tukea eurooppalaista lentoteollisuutta.On tärkeää että säännön keskeytystä voidaan myös jatkaa tarvittaessa. Kun kriisin akuuteimman vaiheen yli lopulta päästään ja poikkeustoimista voidaan alkaa asteittain luopumaan, tulee kestämään vielä pitkään ennen kuin kansainvälinen liikkuvuus palautuu entiselleen.

. – Koronaviruspandemian luoma talouskriisi eroaa keskeisesti 2000-luvun lopun ja 2010-luvun alun finanssi- ja eurokriiseistä. Kymmenessä vuodessa on EU:ssa otettu isoja askeleita, jotka vahvistavat kriisinsietokykyämme, vaikka pidemmällekin olisi voitu päästä. Euroalueella pankit ovat paremmassa kunnossa kuin finanssikriisin alkaessa, kun roskalainojen määrä on vähentynyt ja pääomapuskurit vahvistuneet. Euroalueen pankkien kokonaisvakavaraisuusaste on noussut merkittävästi ja johdannaismarkkinat ovat läpinäkyvämmät. Kriisiin on myös Euroopassa reagoitu nopeasti eri finanssi- ja rahapolitiikan keinoin.Koronapandemia on kuitenkin kriisinä poikkeuksellisen vaikea. Pandemia vaikuttaa yhteiskuntiin laajasti ja on suora isku reaalitalouteen. Kyse on tarjontasokista mutta myös valtavasta kysyntäsokista, jonka vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Julkista velkaa on enemmän kuin ennen finanssikriisiä ja tilannetta leimaa valtava epävarmuus koko kriisin aiheuttajasta eli epidemiasta ja sen kestosta. Lisäksi vaikka pandemian aiheuttamat rajoitukset ovat väliaikaisia, niiden aikana tapahtuva rakenteellinen vahinko voi olla pysyvämpää. Konkurssit, työttömyyden kasvu, kotitalouksien kulutuksen pieneneminen ja tuotantoketjujen hajoaminen eivät väisty samassa tahdissa kuin rajoitukset.Poikkeuksellinen tilanne vaatii Euroopalta yhteisiä toimia. Kukaan meistä ei pärjää yksin. Esimerkiksi Suomen Pankin arvion mukaan yhteiseurooppalainen finanssipoliittinen elvytysohjelma on myös Suomen etu, koska taloutemme on hyvin riippuvainen Euroopan talouden kehityksestä ja elpymisestä. Yksin voimme elvyttää kotimaista kysyntäämme mutta emme vientiä. Suomen viennistä noin 60 prosenttia kohdistuu EU:n sisämarkkinoille.Parlamentti kehottaa päätöslauselmassaan komissiota esittämään laajan muutos- ja elvytyspaketin, joka rahoitettaisiin talousarviosta taatuilla joukkovelkakirjoilla ja käytettäisiin jäsenmaiden lainoituksiin sekä EU-tukiohjelmien rahoitukseen. Pidän tärkeänä, että rahastosta myönnettäisiin jäsenmaille ensisijaisesti lainaa ja vain pieneltä osin lainaa.(Lausumaa on lyhennetty työjärjestyksen 171 artiklan mukaisesti. )

On valitettavaa, että neuvottelut EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta eivät ole edenneet tavoitteen mukaisesti. Neuvotteluja on käyty maaliskuun alusta alkaen mutta laihoin tuloksin. Auki ovat vielä kaikki avainkysymykset ja aika on loppumassa kesken.Aiemmin tällä viikolla EU-UK-korkean tason konferenssissa Britannia ilmoitti, ettei aio hakea siirtymäaikaan lisäaikaa, vaikka se olisi vielä tällä hetkellä mahdollista. Pääministeri Boris Johnson näyttää pitävän jääräpäisesti kiinni vaalilupauksestaan viedä prosessi loppuun pian, hinnalla millä hyvänsä. Sopimukseton kaaos ensi tammikuussa on nyt todellinen uhka, josta tulisivat kärsimään molemmat osapuolet.On hyvä, että tahtia pyritään kiristämään ja jokaiselle heinäkuun viikolle on varattu neuvottelukierros. Annan täyden tukeni komission neuvottelutiimille, jotta uuden sopimuksen solmiminen määräajan puitteissa olisi vielä mahdollista. On selvää, ettei Euroopan parlamentti tule hyväksymään sellaista sopimusta, joka sallisi Britannian hyötyä EU:n sisämarkkinoista ilman yhteisten sääntöjen noudattamista.Tähän asti Britannia on halunnut keskittyä lähinnä itseään hyödyttäviin talouskysymyksiin, kun taas EU vaatii mukaan laajemmin muun muassa ympäristönsuojelua, työntekijöiden oikeuksia ja turvallisuusyhteistyötä turvaavia kohtia. Näin yhteistyö voisi jatkua mahdollisimman laajana ja tiiviinä myös jatkossa. Siitä hyötyisivät niin EU:n kuin Britanniankin kansalaiset. Keskeisintä on turvata ihmisten mahdollisuus hakeutua jatkossakin työhön ja opintoihin rajan yli, samoin kuin yritysten sujuva kaupankäynti EU:n sisämarkkinoiden ja Britannian välillä.

Yhtenä pääneuvottelijoista olen tyytyväinen, että vuosia neuvotellusta mittavasta liikkuvuuspaketista on vihdoin saatu sovittua. Paketilla edistetään kuljetusyritysten reilua kilpailua, parannetaan liikenneturvallisuutta ja taataan kuljettajille paremmat työolot. Jotta Euroopan yhteinen liikenteen sisämarkkina voi toimia, tarvitaan reilut yhteiset pelisäännöt, joiden toimeenpanoa ja noudattamista myös valvotaan. Kyse on EU:n perusperiaatteiden, sisämarkkinoiden ja vapaan liikkuvuuden turvaamisesta.Vastuullani olleissa kuljettajien ajo- ja lepoaikoja sekä älykkäitä ajopiirtureita koskevissa asetuksissa löysimme lopulta hyvän kompromissin, joka takaa yhdenmukaiset toimintaedellytykset kuljetusalan toimijoiden välille. Ajo- ja lepoaikoihin tulee jonkin verran joustoa, mikä mahdollistaa työn vapaamman organisoinnin.Kiivasta keskustelua on käyty erityisesti työnantajan velvollisuudesta järjestää jatkossa työt niin, että kuljettaja voi halutessaan palata kotipaikkaansa vähintään kerran kuussa. Samalla markkinoillepääsyä koskevalla asetuksella velvoitetaan, että rekkojen on jatkossa palattava rekisteröitymismaahansa kahden kuukauden välein. Näin varmistetaan, että kuljetushintojen ja työehtojen polkemista ei enää jatkossa voi käyttää kilpailuetuna. Kuljettajien työoloja ja liikenneturvallisuutta parannetaan myös kieltämällä yli 45 tunnin viikkolevot ajoneuvon hytissä.Reilun kilpailun sekä turvallisuuden kannalta oleellista on säädösten ulottaminen jatkossa kuorma- ja linja-autojen lisäksi kansainvälisessä liikenteessä ammattikäytössä toimiviin, yli 2,5-tonnisiin pakettiautoihin.Sääntöjä myös valvotaan jatkossa tehokkaammin uutta teknologiaa hyödyntäen. Vuodesta 2023 alkaen ajoneuvoihin asennetaan älykkäitä ajopiirtureita, joilla muun muassa lastauksia ja rajanylityksiä voidaan seurata automaattisesti.

Laajat mielenosoitukset Valko-Venäjällä ovat jatkuneet jo useita viikkoja. Protestien taustalla ovat maan vilpilliset presidentinvaalit, joissa silloisen presidentin Aljaksandr Lukašenkan väitettiin saaneen jopa 80 prosenttia äänistä. Luvulla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, vaan maata neljännesvuosisadan itsevaltaisesti hallinneen Lukašenkan äänisaalis laskettiin todennäköisesti joissakin kymmenissä prosenteissa, vaikka opposition kärkiehdokkaat suljettiin jälleen vaalien ulkopuolelle.Protestien myötä Valko-Venäjän oppositio ja kansalaisyhteiskunta ovat kokeneet voimaantumisen, jonka seurauksia Lukašenka ei enää voi välttää. Aiemmin väkivallalla ja pelolla hallitut valkovenäläiset ovat saaneet tarpeekseen. Satojen tuhansien ihmisten mielenosoitukset ovat näyttäneet paitsi Lukašenkalle myös mielenosoittajille itselleen, että hallintoa vastustavat eivät ole yksin, vaan todellisuudessa enemmistö. Tätä tunnetta Lukašenka ei enää saa katoamaan, eikä hänen kannata sitä edes yrittää.Äänestin parlamentin päätöslauselman puolesta. Valkovenäläisillä on oikeus vapauteen ja demokratiaan sekä EU:n tukeen, kun he sitä kohden pyrkivät. On lähes häpeällistä, että EU:n pakotteita ei tähän hetkeen mennessä ole saatu asetettua, vaan ne ovat joutuneet unionin sisäisen pattitilanteen vangiksi. Pakotteet tulee saattaa voimaan pikaisesti ja niiden kohteeksi on asetettava myös Lukašenka itse.Tilanne osoittaa jälleen tarpeen lisätä enemmistöpäätöksentekoa ulkopolitiikan kysymyksissä, myös pakotteista päätettäessä. Tämä on mahdollista ilman perussopimusmuutoksia. Komissio on tätä esittänyt, mutta EU:n valtionjohtajat eivät ole tarttuneet aloitteeseen. Nyt viimeistään olisi sen aika.

. – Euroopan tulee ottaa globaali johtajuus ilmastopolitiikassa. Ilmastoneutraaliksi pyrkiminen vuoteen 2050 mennessä on iso, mutta saavutettavissa oleva tavoite. Erityisen rohkaisevaa on, että nyt myös Kiina on kertonut tavoittelevansa tätä vuoteen 2060 mennessä. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi koko maailma on saatava mukaan.Ilmastoneutraalius vaatii teollisuudelta ja yhteiskunnalta suuria muutoksia. Oikein toteutettuna se on myös Euroopan kilpailuvaltti. Panostamalla puhtaisiin teknologioihin ja kiertotalouteen yrityksillemme aukeaa mahdollisuuksia ja markkinoita uusille innovaatioille. Ilmastolaki ei ole uhka eurooppalaisille työpaikoille, sillä kestävä kasvu tulee mahdollistamaan paljon uudenlaista työtä.On selvää, että päästöjä on vähennettävä aiemmin sovittua nopeammin. Nyt kiristettävän vuoden 2030 välitavoitteen on oltava tarpeeksi kunnianhimoinen, jotta myös 2050 tavoite aikanaan pystytään realistisesti saavuttamaan. Siksi tuen päästöjen leikkaamista 60 prosentilla vuoden 1990 tasosta 2030 loppuun mennessä. Euroopan parlamentti voi näin kirittää kaikkia fossiilisista polttoaineista riippuvaisia jäsenmaita sitoutumaan muutokseen.Onkin tärkeää, että ilmastoneutraaliuden tavoite saavutetaan sekä yleisesti EU-tasolla että jokaisessa jäsenmaassa erikseen. Ei olisi oikeudenmukaista, että ilmastoneutraaliksi jo vuonna 2035 tähtäävä kotimaani Suomi ja muut edelläkävijämaat joutuisivat tulevaisuudessa vähentämään päästöjään muidenkin edestä.Vuosi 2030 on niin lähellä, että välitavoitteiden prosenteista kiistelyä olennaisempaa on Green Dealin tavoitteiden tehokas toteutus. Katseet on nyt suunnattava vuoteen 2050, sillä teollisten investointien näkökulmasta sekin on edessä todella nopeasti. Tarvitaan pitkäjänteistä lainsäädäntöä, jotta yritykset uskaltavat investoida tulevaan.

Maatalouspolitikan uudistamisesta on neuvoteltu vuosia. Äänestin paketin hyväksymisen puolesta, sillä parlamentissa löydettiin uudistukseen lopulta tasapainoinen kompromissi. Pidän vastuuttomana eräiden ryhmien ajamaa paketin kaatamista. Nyt saavutetun sovun kaataminen veisi valmistelun takaisin lähelle lähtöruutua ja vaarantaisi jo nyt siirtymäkausijärjestelyn varaan nojaavan tukijärjestelmän jatkumon. Eurooppalaisen ruuantuotannon ja viljelijöiden toimeentulo on turvattava. Tukijärjestelmän saumaton jatko on todella tärkeää myös Suomelle, sillä meillä tuotantokustannukset ovat haastavien tuotanto-olosuhteiden vuoksi markkinahintoja korkeammat.Tällä hetkellä yli kolmasosa EU:n budjetista käytetään maataloustukiin. Siksi on erittäin tärkeää, että maataloutta uudistetaan tulevalla kaudella. Eläinten hyvinvointi on tässä tärkeässä roolissa. On myös varmistettava, että maatalouden negatiiviset ympäristövaikutukset saadaan minimoitua entistä tehokkaammin. Uudistusta on kritisoitu siitä, ettei se vastaisi riittävän vahvasti ilmastonmuutoksen torjuntaan. Parlamentin kannaksi muodostui kuitenkin hyväksyttävä kompromissi, jonka mukaan jatkossa suorista tuista vähintään 30 prosenttia on suunnattava ekojärjestelmiin ja maaseudun kehittämistuista kolmasosa on käytettävä ilmasto- ja ympäristötoimiin. Tämä on linjassa EU:n monivuotisen budjetin tavoitteiden kanssa. Samalla pidän hyvänä, että tekstiin saatiin mukaan myös tarvittavaa jäsenmaakohtaista joustoa siinä, millä keinoin tavoitteet saavutetaan.Otsikoihin nousi uudistuksen yksityiskohta koskien perinteisesti lihatuotteiksi miellettyjen termien kuten ’pihvi’ käyttöä kasvisperäisissä tuotteissa. Äänestin termien käytön sallimisen puolesta myös kasvistuotteiden kohdalla. Ruokailutottumuksillamme on iso merkitys maatalouden ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin. On vain hyvä, että markkinoilta löytyy myös lihatuotteita korvaavia kasvisvaihtoehtoja.

. – Koronapandemia on jyllännyt Euroopassa jo pitkälti yli puoli vuotta. Tilanne on edelleen erittäin huolestuttava: monissa maissa tapausmäärät kasvavat ja terveydenhuoltojärjestelmän kestokyky on koetuksella. Olen ollut pettynyt siihen, kuinka heikkoa EU-maiden keskinäinen yhteistyö ja koordinaatio on ollut koronaviruksen taltuttamisessa. Tästä näkyvin esimerkki ovat eri EU-maiden asettamat matkustusrajoitukset. Niissä ei ole edelleenkään saatu aikaan yhteisiä sääntöjä, joita jäsenmaat aidosti noudattaisivat. Kevään ensimmäisen aallon osalta tilanne tuli yllätyksenä, mutta syksyn toiseen aaltoon meillä oli hyvin aikaa varautua. Oleellista olisi, että kaikki EU-maat alkaisivat käyttää yhteistä tietopohjaa ja kriteereitä koronapäätöstensä pohjana. Nyt eri jäsenmailla on erilaisia määritelmiä ja kriteerejä tautitapauksille, kuolemantapauksille ja taudista paranemisille. Se vaikeuttaa tautitilanteen seurantaa sekä pandemian ja sen vaikutusten tehokasta torjuntaa.Suurin EU:n onnistuminen pandemianhoidossa on toivottavasti kohta saatavilla oleva rokote. Yhteiset eurooppalaiset rokotehankinnat ja yhteinen tutkimusrahoitus ovat turvanneet eurooppalaisten nopean pääsyn rokotteeseen. Selvää lisäarvoa unioni on pystynyt tuottamaan myös suojavarustehankinnoissa ja syksyllä myös vapaata terveydenhuoltokapasiteettia on tarjottu paremmin käyttöön niille jäsenmaille, jotka eivät ole itse omia kansalaisiaan pystyneet hoitamaan.Kriisin keskellä Euroopan parlamentti on nostanut esiin aivan keskeisiä muutostarpeita, joihin jäsenmaiden ja komission on nyt tartuttava. Terveyspolitiikka kuuluu jokaisen maan omaan toimivaltaan, mutta ei kukaan pysty pandemiaa yksin torjumaan. Euroopan unionin on toimittava tässä yhdessä.

Jo ennen koronakriisiä oli selvää, että tarvitsemme kattavan suunnitelman Euroopan unionin teollisuuden uudistamiseksi ja kilpailukykymme parantamiseksi. Koronapandemia on entisestään lisännyt tätä tarvetta, kun eurooppalaisen huoltovarmuuden ja globaalien tuotantoketjujen haavoittuvuuksia on paljastunut. Seurauksena omavaraisuuden, resilienssin ja strategisen autonomian korostaminen on noussut aivan uudella tavalla määrittämään EU:n teollisuuspolitiikkaa. Meidän ei pidä olla riippuvaisia muista mantereista kriittisillä sektoreilla, kuten esimerkiksi lääkkeet, avaruusteknologia, tekoäly tai kvanttitietokoneet. Siksi esimerkiksi eurooppalaisiin strategisten alojen yrityksiin kohdistuvat kolmansien maiden valtionyhtiöiden yritysostot pitää voida kieltää väliaikaisesti.Samalla on kuitenkin ehdottoman tärkeää, ettemme lähde protektionismin tielle. Hyvin toimivat EU:n sisämarkkinat yhdistettynä avoimeen kauppaan ovat taloutemme perusta. Jo ennen koronaa vaikeuksissa ollut monenkeskinen WTO-kauppajärjestelmä on nyt entistä kovemman paineen alla. Euroopan unionilla on tärkeä rooli järjestelmän puolustajana. Selkeillä sopimuksiin perustuvilla kaupankäynnin säännöillä voimme lisätä vakautta ja vaurautta maailmanlaajuisesti. Sisäänpäin käpertyminen ei globaalissa maailmassa pidemmän päälle kannata.Koronan myötä myös tieteen, tutkimuksen ja osaamisen tärkeys on nyt korostunut teollisen kilpailukykymme turvaamisessa. Tämä on erittäin tervetullut suuntaus, jonka toivon komission ottavan entistä paremmin huomioon teollisuusstrategiaa päivittäessään. Niin pandemioiden torjunnassa kuin siirtymässä digitaaliseen ja ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan emme tule onnistumaan ilman merkittäviä panostuksia tieteeseen ja uusiin teknologioihin.

Kun elpymispaketista kesällä päätettiin, epävarmuus oli suurta. Koronaviruksen leviäminen oli epävarmaa, kuten myös pandemian kesto. Tämä teki myös talousvaikutusten ennustamisesta käytännössä mahdotonta. Toisin kuin esimerkiksi eurokriisin kohdalla, nykyisen pandemiakriisin taustalla ei ole minkään yksittäisen maan holtitonta taloudenpitoa. Kriisin syntymekanismi on sellainen, että sitä ei juuri kukaan olisi voinut estää. Siksi yhteinen eurooppalainen vastaus oli perusteltu. Kuitenkin tässä paketissa on paljon sellaista, joka olisi voitu toteuttaa paremmin. Näistä tärkein on investointihankkeiden hallinnointi, joka on käytännössä kansallistettu. Tälle olisi ollut myös vaihtoehto eli lisärahoituksen suuntaaminen EU:n monivuotiseen budjettiin. Näin esimerkiksi isojen infrahankkeiden, kuten raiteita ja digiyhteyksiä rahoittavan Verkkojen Eurooppa -ohjelman, tutkimusrahoitusta myöntävän Horisontti Euroopan, yhteisen puolustusrahaston ja monien muiden Euroopan tason rahoitusohjelmien, budjettia olisi saatu kasvatettua. Rahoituksen kohdennus olisi eittämättä ollut parempaa ja luonut enemmän yhteiseurooppalaista lisäarvoa. Tästä näkökulmasta lopputulos ei ole paras mahdollinen. Olennaista on paitsi investointien määrä myös niiden laatu. Elpymissuunnitelmissa tulee asettaa kunnollisia reformitavoitteita, jotka velvoittavat jäsenmaita uudistamaan taloutensa rakenteita. Investointien ei saa antaa valua kansallisten budjettien tilkkeeksi, vaan niillä on pystyttävä rahoittamaan uutta vihreää ja digitaalista kasvua tukevia investointeja. Komissio ja jäsenmaat ovat tässä paljon vartijoina ja olen tyytyväinen, että parlamentin rooli on komission esitykseen verrattuna vahvistunut.

Arvoisa puhemies, kun Euroopassa kiristämme päästötavoitteitamme, meidän on samalla varmistettava, ettemme kannusta raskaan teollisuuden siirtymistä Euroopan unionin ulkopuolelle. Komissio on ehdottanut ratkaisuksi uudenlaista hiilitullimekanismia.Eurooppalaisen teollisuuden tukeminen sekä päästöjen hillitseminen globaalilla tasolla ovat ilman muuta tärkeitä tavoitteita. En kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, onko tullimekanismi paras tapa saavuttaa tavoitteet. Kauppapoliittisesti hiilitullit ovat käytännössä todella hankala rasti. Meillä on paljon globaalisti toimivia vientiyrityksiä, joiden tuotantoketjut ulottuvat eri mantereille. Asettamalla kolmansista maista tuoduille tuotteille hiilitulleja hankaloittaisimme näiden yritysten toimintaa. On hyvä muistaa, että kyseessä on täysin uudenlainen järjestelmä ja käytännössä on vielä hyvin epäselvää, miten tuotteen hiilijalanjälki EU:n rajalla voidaan määrittää ja miten mekanismista saataisiin maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen mukainen. Kaikkiaan komission tavoitteeseen asettaa hiilitulleja ripeällä aikataululla liittyy vakava kauppasodan uhka, sillä tullit aiheuttaisivat herkästi vastareaktioita kauppakumppaneissamme.Meillä on jo hyvin toimiva Euroopan sisäinen päästökauppamekanismi, jolla päästöoikeuksien hinnoittelun avulla on jo tehokkaasti vähennetty eri sektorien päästöjä. Mekanismi sisältää myös hiilivuototoimia, kuten päästöoikeuksien ilmaisjakoa tarvittaessa. Nyt tärkeintä olisikin entisestään vahvistaa päästökauppamekanismia ja maksimoida sen teho vähentää päästöjä markkinaehtoisesti.

Matkailuala on yksi eniten koronapandemiasta kärsineistä aloista. Pandemia katkaisi lupaavan kehityksen, sillä viime vuodet matkailussa olivat voimakasta kasvun aikaa. Nyt turistiyöpymiset ovat vähentyneet EU-alueella pandemian seurauksena yhteensä 52 %.Jotta matkailua ja muuta elämää voidaan terveysturvallisesti jälleen avata, on tärkeää, että jäsenmaat ottavat käyttöönsä yhteiset säännöt ja käytännöt. Komissio on tehnyt hyvän aloitteen vihreästä digitaalisesta todistuksesta. Sen saisivat kaikki koronavirusta vastaan rokotetut, negatiivisen testituloksen omaavat sekä taudista jo parantuneet, joilla on todistetusti immuniteetti. Vihreän digitaalisen todistuksen avulla vapaa liikkuminen Euroopassa olisi jälleen mahdollista. Edelleen rinnalla on hyvä kehittää yhtenäisiä testauskäytäntöjä, varoitussovelluksia, Re-open EU-portaalia ja vertailukelpoisia värikoodattuja karttoja, joiden avulla voi seurata eri maiden tautitilannetta.EU:n kestävän matkailun strategian tarkoituksena on tukea alaa koronakriisistä palautumisessa sekä vauhdittaa siirtymää kestävään, älykkääseen ja vastuulliseen matkailuun. Matkailulla on laaja vaikutus EU:n ja sen alueiden talouskasvuun, työllisyyteen ja sosiaaliseen ja kestävään kehitykseen. Suurin osa matkailualan yrityksistä on pk-yrityksiä, ja niiden likviditeetin varmistaminen etenkin pandemian toisen ja kolmannen aallon yhteydessä edellyttää välittömän rahoitustuen jatkamista. Erilaiset lomakkeet ja määräykset maiden välillä voivat aiheuttaa isoja hankaluuksia matkustajille ja matkanjärjestäjille ja siksi niitä tulee yhtenäistää. Matkailualaa hyödyttävät toimenpiteet ovat tehokkaimpia silloin, kun ne toteutetaan osana EU:n koordinoitua strategiaa ottaen samalla huomioon kansalliset ja alueelliset erityispiirteet.

Ison-Britannian lähtö Euroopan unionista on ollut yksi suurimmista takaiskuista yhteiselle eurooppalaiselle projektille. Vaikka sopimuksettomalta erolta vältyttiinkin, lopputulos on silti molemmille osapuolelle epäedullisempi verrattuna tilanteeseen, jossa Britannia olisi pysynyt unionin jäsenenä.Erityisen suurta vahinkoa aiheuttaa Britannian jättäytyminen yhteisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön ulkopuolelle. Britannian lähdön jälkeen EU:n ja Britannian kyky vaikuttaa lähiympäristössään tuleekin väistämättä heikkenemään. Traagista on myös Britannian päätös olla osallistumatta koulutusyhteistyöhön ja Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelmaan. Tässä kärsijöiksi jäävät nuoret ja opiskelijat, joilta katoaa mahdollisuus päästä opiskelemaan ja hankkimaan elinikäisiä kokemuksia ohjelman puitteissa.Valopilkkujakin onneksi on. Britannia osallistuu jatkossakin Horisontti Eurooppa –ohjelmaan, joka turvaa tutkimusyhteistyön jatkumisen Britannian ja EU:n välillä. Tiiviimpää yhteistyötä päästään toivottavasti tulevaisuudessa tekemään myös muilla politiikan osa-alueilla. Tässä välivaiheessa on kuitenkin tärkeää huomioida pk-yritykset, jotka ovat eron myötä täysin ainutlaatuisessa tilanteessa. Uusien haasteiden edessä on varmistettava, että ne saavat muuttuneessa toimintaympäristössä kaiken tarvitsemansa tuen.Sopimus luo pohjan Britannian ja EU:n väliselle yhteistyölle, mutta se jää monilla sektoreilla harmillisen ohueksi. Nyt onkin katsottava tulevaisuuteen ja kehitettävä yhteistyötä niillä sektoreilla, joilla yhteistyöhalukkuutta löytyy. Se on sekä Britannian että EU:n etu.

Oikein toteutettuna Euroopan unionin vetystrategia yhdessä sektori-integraation kanssa on tärkeässä roolissa koko unionin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja kilpailukykymme vahvistamisessa. Vety taipuu moneen ja voi toimia tilanteesta riippuen polttoaineena, energian kuljettajana tai varastoijana. Vetyyn tulisikin suhtautua osana laajempaa sektori-integraatiota, jolla edistetään eri energiamuotojen yhteenlinkittämistä.Jotta strategiat tukevat näitä tavoitteita, tarvitsemme teknologianeutraalia lähestymistapaa. Tällä hetkellä EU:ssa käytetyn vedyn määrä on vielä rajallinen ja sitä tuotetaan pääosin maakaasusta, mutta vetyä voidaan valmistaa myös monin kestävämmin tavoin. Kestävämpien vaihtoehtojen tuotanto vaatii kuitenkin runsaasti sähköä. On selvää, että uusiutuvien energianlähteiden sähköntuotantokapasiteettia on lisättävä, mutta se ei yksin riitä vastaamaan vetytalouden tarpeisiin. Olikin erittäin tärkeää, että eilisessä äänestyksessä parlamentti torjui ne muutosehdotukset, jotka olisivat rajanneet tekstin ainoastaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettuun vetyyn, jättäen ydinvoimasähköllä tuotetun vedyn pois tekstistä. Puhtaalla ydinvoimasähköllä tuotettu vety on kustannustehokas tulevaisuuden ratkaisu.Hankalasti sähköistettävillä aloilla, kuten raskaassa teollisuudessa ja raskaassa liikenteessä, kestävästi tuotettu vety voi tarjota ratkaisuja tulevaisuudessa. Ennen kuin vetytaloudesta voidaan kunnolla hyötyä, tarvitaan kuitenkin vielä reippaasti investointeja vetyinfrastruktuuriin, alan tutkimukseen ja innovaatioihin. Alan teknologiat ovat vasta kehittymässä, joten kaiken alaan kohdistuvan sääntelyn on tärkeää olla tulevaisuuskestävää ja kannustaa innovoimaan.

Komission esittelemän biodiversiteettistrategian tavoitteet ovat ilman muuta tärkeitä, kuten pyrkimys suojella vähintään 30 prosenttia unionin maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä.Metsien osalta tämä parlamentin mietintö ei kuitenkaan ole onnistunut. Teimme useita muutosesityksiä kestävän metsätalouden puolesta, mutta täpärissä äänestyksissä vain osa näistä hyväksyttiin. Siksi en voinut tukea mietintöä.Kyse ei ole siitä, etteikö suojelutoimia tarvittaisi, luontokato on valtava haaste, johon on vastattava kaikkialla. Toimet pitäisi kuitenkin toteuttaa erilaiset kansalliset metsäpolitiikat huomioiden, läheisyysperiaatteen mukaisesti.Nyt hyväksytty teksti ei huomioi aktiivisen metsänhoidon roolia eikä tunnista lainkaan esimerkiksi suomalaisia talousmetsien suojelukohteita. Mukaan päätyi myös metsänhoitoa koskevia epäselviä määritelmiä, jotka lisäävät tekstin tulkinnanvaraisuutta. Tämä ei ole linjassa EU-parlamentin täysistunnon lokakuussa 2020 hyväksymän metsästrategian kanssa.Yleisesti tarvitsemme kokonaisvaltaisempaa ja linjakkaampaa metsäpolitiikkaa EU-tasolla, joka paitsi edistää luonnon monimuotoisuutta myös tunnistaa metsien kokonaiskestävyyden. Edessämme on isoja energia- ja ilmastopolitiikan uudistuksia, joilla täytyy vauhdittaa fossiilisista polttoaineista irtautumista. Jos nyt yritetään liiaksi laskea metsien hiilinielujen varaan, vaarana on, että aitoja päästövähennystoimia ei tehdä.

. – EU:n perussopimusten mukaan unionin tavoitteena on lujittaa ja tukea demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja kansainvälisen oikeuden periaatteita. Tämä on kuitenkin sanahelinää ilman oikeita työkaluja, joilla näitä tavoitteita voidaan edistää. Asettamalla pakotteita ihmisoikeuksia polkevien hallintojen jäsenille EU pystyy edistämään arvojaan ja näyttämään, että EU ei suvaitse ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian polkemista. Työ ei kuitenkaan vielä ole valmis. Pakotejärjestelmä kantaa Sergei Magnitskyn nimeä, joka kuoli epäselvissä olosuhteissa vankilassa tutkittuaan Venäjän hallinnon korruptiota. Tällä hetkellä korruptio ei kuitenkaan ole peruste pakotteiden asettamiselle. Korruptio on merkittävä uhka oikeusvaltiolle, ja olisikin tärkeää, että tulevaisuudessa myös korruptioon syyllistyneitä henkilöitä voitaisiin asettaa pakotelistalle. Myös parlamentin roolia pakotteiden valmistelussa olisi syytä vahvistaa. Lisäksi olisi pakotteiden tehokkuuden kannalta tärkeää varmistaa, että pakotteiden rikkomisesta seuraavat sanktiot toimivat. Komission onkin syytä valvoa aktiivisesti, ettei pakotteita kierretä erilaisten porsaanreikien kautta ja että pakotteilla saavutetaan niille asetetut tavoitteet. Kun pakotteet ovat tehokkaita ja oikeasuhtaisia, jo pelkkä pelotevaikute itsessään voi ehkäistä ihmisoikeusloukkauksia.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa on parannettava merkittävästi kaikkialla Euroopassa. Tilanteen muuttaminen vaatii muutoksia niin lainsäädännön kuin asenteidenkin tasolla. EU-komission marraskuussa 2020 julkaisema historian ensimmäinen hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia on hyvä askel oikeaan suuntaan, mutta Unkarin tilanne osoittaa, miten paljon matkaa suvaitsevaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen vielä riittää.Unkarissa kesäkuussa hyväksytty laki käytännössä opettaa lapsille syrjintää ja estää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustavia järjestöjä toteuttamasta kasvatustoimintaa ja viestintää maassa. Tällainen vähemmistön oikeuksien rajoittaminen ja ihmisoikeuksien polkeminen on räikeässä ristiriidassa Euroopan unionin perusarvojen kanssa. On päivänselvää, että EU ei voi rahoittaa arvojensa vastaista toimintaa, joihin kuuluvat oleellisesti yhdenvertaisuus, sananvapaus ja vähemmistöjen oikeuksien vaaliminen. Komissio on nyt paljon vartijana, kun se alkaa toteuttaa oikeusvaltiomekanismia, jonka perusteella EU-rahoitusta voidaan evätä unionin perusarvoja rikkovilta jäsenmailta. Elvytyspaketin varoja ei myöskään pidä siirtää Unkarin hallinnon käyttöön ennen kuin maan oikeusvaltiotilanne on kohentunut ja syrjivä laki on kumottu. Samoin meidän on nyt käynnistyneessä Euroopan tulevaisuuskonferenssissa löydettävä keinot, joilla ihmisoikeuksien ja perusarvojen toteutuminen voidaan nykyistä paremmin varmistaa kaikissa jäsenmaissa.

Afganistanissa nähty kaaos ja talibanin nopea valtaannousu on länsiliittoumalta totaalinen epäonnistuminen. Virheet on syytä käydä perusteellisesti läpi. Miten tiedustelutieto ja poliittinen analyysi voi mennä näin vikaan? Tällä vuosituhannella naisia ja vähemmistöjä nousi maan parlamenttiin, ministereiksi ja merkittäviin asemiin liike-elämässä. He pääsivät opiskelemaan, työskentelemään ja ajamaan oikeuksiaan. Nyt nämä saavutetut oikeudet ovat taas uhattuna.EU:n perusarvoihin kuuluu tasa-arvo, demokratia sekä ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen. Nämä arvot eivät ole vain sanahelinää, vaan niiden tulee muodostaa myös unionin ulkopolitiikan kova ydin. Tämä koskee myös Afganistania. EU:n kehitysyhteistyörahojen ehdoksi on asetettu inklusiivisten rauhanneuvottelujen jatkaminen, joiden perustana toimii kaikkien afganistanilaisten oikeuksien ja maan kansainvälisten velvoitteiden kunnioittaminen. Tulevan hallinnon on edustettava kaikkia afganistanilaisia, ja heillä on oltava mahdollisuus vaikuttaa kotimaansa tulevaisuuteen. Euroopan on nyt käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja painostaakseen talibania, jotta maa ei lipsu takaisin 90-luvun kaltaisille pimeille vuosikymmenille.

Trumpin presidenttikaudella EU:n ja Yhdysvaltojen suhteet olivat pohjamudissa, mutta Bidenin presidentinkauden alettua haavoja on alettu paikkaamaan. Tämä on erinomainen asia, sillä tiivistä transatlanttista yhteistyötä tarvitaan tulevaisuudessa maailmanlaajuisten haasteiden kuten ilmastonmuutoksen ja terrorismin torjumisessa ja turvallisuuden vahvistamisessa. Yhtenäistä linjaa kaivataan myös Kiinan suhteen.Tasavertainen suhde Yhdysvaltojen kanssa moninapaisen maailmanjärjestyksen puolustamiseksi on tavoiteltava asia. Yhdysvallat on sekä talouden että turvallisuuden kannalta tärkein strateginen kumppanimme. AUKUS-hankinnoista syntynyt kriisi kuitenkin osoittaa, että EU:lla on vielä tekemistä oman strategisen autonomiansa suhteen. Kyvystä toimia itsenäisesti talouteen, puolustukseen ja ulkopolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä olisi ollut hyötyä esimerkiksi Afganistanista vetäytymisessä, jossa EU jäi pitkälti riippuvaiseksi Yhdysvalloista. Tässä vahva ja toimintakykyinen EU olisi koko Euroopan etu.

Eurooppalainen korkeakoulutusalue ja Bolognan prosessi ovat loistavilla tuloksillaan osoittaneet sen, että opiskelijoiden opintopisteiden ja tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen EU:ssa ja sen ulkopuolella ovat tehokkaita keinoja eurooppalaisen osaamisen lisäämiseen. Siksi nyt on tärkeää edistää ripeästi EU:n yhteistä ensimmäisen ja toisen koulutusasteen eurooppalaista koulutusaluetta.EU:ssa lähes 18 prosenttia 20–34-vuotiaista ei työskentele tai opiskele. Tämä on aivan liian suuri määrä. EU:n yhteiselle koulutusalueelle tulee nyt asettaa yhteiset tavoitteet koulutuksen tasa-arvoistamiseksi ja koulupudokkaiden määrän vähentämiseksi. Opintosuoritusten vastavuoroista tunnustamista tulee sujuvoittaa, digitaitoja edistää ja kielten opiskelua tukea.Koulutus ja osaaminen ovat keskeisessä asemassa taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Tämä koskee paitsi jäsenmaita myös Euroopan yhtenäisyyttä. Siksi koulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta pitää vahvistaa osana koulutusalueen yhteisiä tavoitteita. Kaikki koulutukseen tehtävät investoinnit ovat osa ilmastonmuutoksen, ääriliikkeiden ja populismin torjuntaa sekä pandemiasta elpymistä. Osaamisesta koko Euroopan tulevaisuus on lopulta kiinni.

Urheilulla on vahva kasvatuksellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Erityisesti nuorten kehityksessä urheilulla on suuri merkitys. Urheilu tarjoaa nuorille erinomaista tarttumapintaa yhteiskuntaan ja terveellisiä elämäntapoja.Koronapandemia on kurittanut urheilua juniorijoukkueista aina ammattilaistasolle, kun urheilu on ollut kokonaan tauolla tai katsomoihin ei ole voitu päästää ihmisiä. Meidän on varmistettava, että urheilusektori palautuu täysin sekä kehittyy jatkossa entistäkin paremmaksi. Urheilulla on Euroopassa myös suuri taloudellinen merkitys. Sen tuottama lisäarvo on 279,7 miljardia euroa eli 2,12 prosenttia unionin bruttokansantuotteesta. Urheilu työllistää liki kuusi miljoonaa ihmistä. Tämänkin valossa on hyvä, että alan elpymistä tuetaan kestävällä tavalla.EU:lla on hyvät edellytykset toimia eurooppalaisen urheilun puolustajana. Parlamentin vuosina 2012 ja 2017 annetuissa mietinnöissä esitetyistä suosituksista moni onkin jo pantu onnistuneesti täytäntöön. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Euroopan urheiluviikon perustaminen ja valmentajien ja urheiluhenkilöstön liikkuvuuden kehittäminen. EU:n toimivaltaa urheilun Europan tasolla tukemisessa ja koordinoinnissa on hyvä vahvistaa edelleen. On tärkeää, että nimitämme EU:n urheilukoordinaattorin, joka toimii näkyvänä yhteyshenkilönä ja komission kontaktina. Tämän lisäksi urheilun tulisi kuulua jatkossa komission jäsenen salkkuun. Vahvistamalla koordinaatiota varmistamme eurooppalaisen urheilun kehittyvän arvojemme mukaiseen suuntaan: solidaariseksi, kestäväksi, inklusiiviseksi, reiluksi ja avointa kilpailua tukevaksi.

Tuleva digimarkkinasäädös tulee kohdistumaan suuriin verkkoalustoihin, niin kutsuttuihin portinvartijoihin, jotka tarjoavat ydinalustapalveluita ja joilla on vahva markkina-asema EU:n sisämarkkinoilla. Ydinalustapalveluita ovat muun muassa hakukoneet, käyttöjärjestelmät ja verkossa toimivat välityspalvelut. Tulevan säädöksen tarkoituksena on valvoa, että suuret verkkoalustat noudattavat yhteisiä pelisääntöjä sekä taata kuluttajille enemmän valinnanvaraa ja parempaa palvelua verkkoalustoita käytettäessä. Tavoitteena on lisätä avoimuutta ja luoda paremmat edellytykset pienempien digitaalisten yritysten markkinoille pääsylle sekä parantaa niiden kilpailukykyä. Itse uskon, että suhtautumisen uuteen teknologiaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin tulisi olla mahdollisimman positiivista. Tarvitsemme sääntelyä, joka turvaa perusoikeuksia ja vahvistaa ihmisten luottamusta, mutta ylisääntely tulee kalliiksi. Toimiva digitaalinen sisämarkkina on EU:n tulevan kasvun avain.

Euroopan puolustusyhteistyö on viime vuosina tiivistynyt, mutta oikeaan puolustusunioniin on vielä matkaa. Yhteistyön kehittäminen on tietenkin tervetullut asia, ja uudessa strategisessa kompassissa on useita oikeasuuntaisia linjauksia EU:n toimintakyvyn kehittämisestä. Kunnianhimoa tarvittaisiin kuitenkin lisää.Nyt viimeisteltävän strategisen kompassin luonnoksissa on huomioitu hyvin esimerkiksi kyberpuolustus ja sen roolin kasvaminen. Sen sijaan puutteelliseksi on jäämässä edelleen 42 artiklan 7 kohdan turvatakuiden selkeyttäminen. Tämän kohdan täsmentämistä ja prosessien määrittelyä Euroopan parlamentti on esittänyt jo vuosia.Suurin osa Euroopan maista pohjaa puolustuksensa Natoon, eikä päällekkäisiä rakenteita Naton kanssa ei ole syytä luoda. Tästä huolimatta olisi syytä tarkentaa, mitä 42 artiklan 7 kohdan puolustusvelvoitteet konkreettisesti tarkoittavat, sekä selventää artiklan soveltamisalaa. 42 artiklan 7 kohta ei saa olla vain symbolinen kirjaus, vaan sen aktivoinnille ja operatisoinnille tarvittaisiin selvät suuntaviivat.Pian vahvistettava strateginen kompassi asettaa oikeita suuntaviivoja puolustusyhteistyön kehittämiselle. Yhteisen puolustuspolitiikan vahvistaminen onnistuu vain, jos EU-jäsenmailla on yhteinen näkemys uhkakuvista sekä halua ja kykyä yhteisesti vastata niihin. Se edellyttää myös päätöksenteon uudistamista ja tehostamista. Yhdessä transatlanttisen yhteistyön kanssa askeleet kohti tiiviimpää EU:n puolustusyhteistyötä parantavat koko Euroopan vakautta ja turvallisuutta.

Erityisvaliokunnan mietinnön aihe ei voisi olla ajankohtaisempi. Venäjä on käynyt vaikutusyrityksissään aina vain röyhkeämmäksi. Mietinnössä herättelemme EU:ta ja sen jäsenmaita jatkuvasti kohtaamiemme vaikutusyritysten laajuuteen ja vakavuuteen. Emme saa totuttautua siihen, että demokraattisiin prosesseihimme puututaan jatkuvasti, vaan meidän on otettava ulkomaisen sekaantumisen vastaisia askeleita ripeästi ja päättäväisesti.On selvää, että meihin kohdistuvilla vaikutusyrityksillä ja kyberhyökkäyksillä tulee olla vakavia seurauksia. Tarvitsemme uusia pakotteita, jotka koskevat nimenomaan ulkomaisia sekaantumisia, kyberhyökkäyksiä sekä disinformaatiokampanjoita. On aivan aiheellista nostaa esiin myös se Venäjän vaikuttaminen, joka on tapahtunut rekrytoimalla poliittisesta urasta luopuneita poliitikkoja omien päämääriensä edistämiseksi esimerkiksi venäläisiin kaasuputkihankkeisiin tai yritysten ja pankkien hallituksiin.On edelleen perusteltua jatkaa valiokunnan työtä, sillä nyt vaikuttaminen on yhä räikeämpää ja saa yhä uusia muotoja. Demokratiaa on puolustettava.

Matkapuhelinten roaming-maksujen poisto on konkreettinen esimerkki siitä, miten EU on helpottanut kansalaisten liikkuvuutta ja yhteydenpitoa. Kun viisi vuotta sitten roaming-maksut poistettiin, datan käyttö moninkertaistui EU-alueella. Sen jälkeen on voinut huoletta viestiä perheenjäsenille, että lentokoneemme on laskeutunut turvallisesti, tai lähettää ystäville kuvia suoraan rantalomalta jättimäistä puhelinlaskua pelkäämättä. Euroopan unionin, Norjan, Islannin ja Liechtensteinin kansaiset voivat käyttää puhelinta ulkomailla pitkälti samoin ehdoin kuin kotimaassa.EU:n roamingia koskevat säännöt ovat voimassa kesäkuun loppuun asti. Jotta kuluttajat eivät joudu kärsimään korkeista hinnoista, kuten Iso-Britannian kansalaiset tällä hetkellä joutuvat, on tärkeää, että sääntöjen voimassaoloa tällä lainsäädännöllä nyt pidennetään.Uudet roaming-säännöt ovat voimassa seuraavat 10 vuotta, eli vuoteen 2032 saakka. Ne takaavat eurooppalaisille laadukkaammat mobiilipalvelut. Nyt äänestetyssä mietinnössä muun muassa linjataan, että toisessa EU-maassa tarjottavien verkkovierailupalveluiden tulisi vastata kotimaisia palveluja niiden laadun ja hätäpalveluiden osalta. Verkkovierailupalveluja tulisi tarjota kuluttajille samoin ehdoin, kuin jos niitä kulutettaisiin kotimaassa. Näiden sääntöjen avulla taataan aidot televiestinnän sisämarkkinat.Uudet roaming-säännöt tuovat myös lisää kilpailua televiestintämarkkinoille laskemalla maksimihintoja, joita teleoperaattorit voivat veloittaa toisiltaan asiakkaidensa vierailusta heidän verkossaan. Tämä on tervetullut linjaus ja lisää markkinan ketteryyttä. Aikaisemmin nämä tukkuhinnat olivat niin korkeita, että ne käytännössä estivät pienempiä operaattoreita tarjoamasta ’Roam Like At Home’ -palveluita kestävällä tavalla.

Hienoa, että EU-kansalaisten paneeleista ja oheistapahtumista koottu tulevaisuuskonferenssi on nyt saatu päätökseen koronapandemian tuomista haasteista huolimatta. Konferenssin suosituksissa kansalaiset vaativat päättäjiltä toimia muun muassa turvallisuuden, talouden, terveyden, puhtaan ympäristön ja EU:n perusarvojen edistämiseksi.Juuri näitä teemoja pidän itsekin tärkeimpinä asioina EU:n uudistamisessa. Euroopan turvallisuuden takaamiseksi unionin kansainvälistä toimintakykyä on vahvistettava – tätä Ukrainan sota nyt entisestään alleviivaa. Yksi konferenssin esityksistä on määräenemmistöpäätöksiin siirtyminen neuvostossa. Erittäin kannatettava esitys: nykyinen yksimielisyyden vaatimus jäsenmaiden kesken tekee EU:sta liian hitaan ja jähmeän toimijan.Keskeistä koko unionin toimintakyvyn kannalta on myös demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen. Tämä on osassa jäsenmaista ollut jo vuosia heikoilla. On hyvä, että komissio on vihdoinkin käynnistänyt oikeusvaltiomekanismin mukaisen menettelyn Unkaria kohtaan – näitä otteita tarvitaan lisää.Jaan vahvasti myös konferenssissa esitetyt huolet Euroopan talouden tilasta. EU:n kilpailukykyä ja menestystä on varmistettava vahvistamalla tutkimusta, innovaatioita ja kannustavaa säätelyä.Konferenssilla tavoiteltiin osallistavan demokratian lisäämistä, mitä itsekin pidän tärkeänä unionin uudistamisessa. Äänestämme tällä täysistuntoviikolla EU:n vaalisäädöksen päivityksestä, jossa ehdotetaan ylikansallisilta listoilta koko unionia edustavien meppien valintaa EU-vaaleissa kansallisten meppien rinnalle. Itse en näe ylikansallisia listoja hyvänä ratkaisuna, sillä käytännössä asetelma suosisi suurimpien jäsenmaiden ehdokkaita. Sen sijaan kannatan EU-vaalien äänestysikärajan laskemista 16-vuoteen maissa, joissa kansallinen lainsäädäntö sen mahdollistaa, sillä tämä olisi hyvä tapa osallistaa nuoria.

On tärkeää, että kaikki sektorit, myös lentoliikenne, osallistuvat päästöjen vähentämiseen. Samalla on muistettava, että kyse on hyvin globaalista toimialasta. Meidän on löydettävä keinot, jotka tehokkaasti ja aidosti vähentävät lentoliikenteen päästöjä eivätkä siirrä toimialaa päästöineen Euroopan ulkopuolelle.Nämä toimet on suunniteltava taloudellisesti kestävällä tavalla. Lentoliikenne on tällä hetkellä isoissa talouspaineissa. Ala ei ole vielä toipunut pandemiarajoitusten tuomasta romahduksesta, ja Venäjän sota sanktioineen on tuonut uusia vaikeuksia. Fit for 55 -paketti asettaa toimialalle sekä kerosiiniverotuksen että uusiutuvien polttoaineiden vaatimuksen ja aiheuttaa päästökaupan kiristymisen. Nämä kaikki nostavat kustannuksia tuntuvasti.Jotta eurooppalaiset lentoyhtiöt säilyisivät kilpailukykyisinä, ala tarvitsee joustavamman siirtymän. Ilmaisia päästöoikeuksia täytyy leikata, mutta tämä tulisi tehdä asteittain, jotta fossiilisille polttoaineille on todellisia vaihtoehtoja. Kestävien polttoaineiden saatavuus ja teknologiakehitys tarjoavat laajemman valikoiman vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseksi.Liikennevaliokunta esitti ilmaisten päästöoikeuksien jatkamista vuoteen 2030 saakka. Tämä aikataulu antaisi lentoyhtiöille enemmän aikaa sopeutua suurin muutoksiin. Eurooppalaisten lentoyhtiöiden toimintaedellytykset on turvattava. Päästökaupan tulot tulisi korvamerkitä kestävien polttoaineiden kehittämiseen ja käyttöönoton tukemiseen sekä lentoliikenneinfrastruktuurin kehittämiseen toimialan vihreän siirtymän tukemiseksi.Euroopan unionin tulisi tukea kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmää (CORSIA) ja huolehtia, että se laitetaan unionissa täysimääräisesti täytäntöön. Ilmaisten päästöoikeuksien myöntämisen tulisi perustua aiempiin ilmailun päästöoikeuksiin ja CORSIAn.Ympäristövaliokunnan kanta leikata ilmaiset päästöoikeudet vuoteen 2025 mennessä ei turvaa eurooppalaisten lentoyhtiöiden kilpailukykyä. Siksi en tukenut tätä kantaa täysistunnossa.

Hyvä, että pääsimme vihdoin hyväksymään viime täysistunnossa kaatuneen EU:n päästökauppajärjestelmä ETS:n uudistuksen. ETS on todistetusti tehokas ja teknologianeutraali keino vähentää markkinaehtoisesti päästöjä, ja sen tulee säilyä jatkossakin tärkeimpänä EU-tason ilmastotyökaluna. Nyt hyväksytty tavoite leikata ETS päästöoikeuksia 63 prosenttia vuoteen 2030 mennessä on kunnianhimoinen ja samalla realistisesti saavutettavissa.Olen tyytyväinen, että parlamentin enemmistö asettui lopulta tukemaan suurilta osin teollisuusvaliokunnan linjaa, joka huomioi teollisuuden kilpailukyvyn ja hiilivuodon riskin. Nyt hyväksytyssä tekstissä päästöoikeuksia ja ilmaisjakoa vähennetään maltillisesti portaittain ja hitusen loppupäähän painottuen, sillä ehdolla, että asteittain vuodesta 2027 alkaen käyttöön otettavat hiilitullit alkavat toimia tarkoituksenmukaisesti. Ainoastaan tällä tavoin voidaan varmistaa, että päästöt todella vähenevät globaalilla tasolla ja samalla teollisuus pysyy muutoksen vauhdissa mukana.Olen myös tyytyväinen, että Suomelle erittäin tärkeä talvimerenkulun päästöjen kompensaatiomalli pysyi mukana hyväksytyssä kompromissitekstissä, kiitos suomalaisten meppien hyvän yhteistyön yli puoluerajojen. Suomen talviolosuhteissa vaadittavat jääluokitetut alukset ovat painavampia ja käyttävät enemmän polttoainetta, tämä on otettava huomioon kustannuksissa.

Komissio esitti osana kestävien rahoituskohteiden luokittelua, että siirtymäajan ratkaisuna myös ydinvoima ja maakaasu tietyillä edellytyksillä voitaisiin katsoa kestäväksi investoinniksi. Ydinvoimaloiden käyttöiän pidennyksiin tämä pätisi vuoteen 2040 asti ja uudisinvestointeihin vuoteen 2045. Kaasulle puolestaan on asetettu luokittelussa päästörajat.Itse en ole tästä kaasun osuudesta täysin vakuuttunut, mutta koska Euroopan parlamentilla oli mahdollisuus ainoastaan hylätä tai hyväksyä komission delegoitu säädös, pidin ydinvoimaa sen verran tärkeänä, että tuin pakettia.Hylkäysesitys kaatuikin täysistunnossa lopulta varsin selkeästi äänin 278 ̶ 328.Päätös hyväksyä ydinvoima kestäväksi investoinniksi on tärkeä jo olemassa olevan ja mahdollisesti rakennettavan ydinvoiman rahoituksen kustannusten kannalta. Investointeja kaikkiin vähäpäästöisiin energialähteisiin, myös ydinvoimaan, tarvitaan. Silti on todettava, että koko tämä taksonomiakokonaisuus on varsin ongelmallinen. En pidä hyvänä, että komissiolle on annettu osana kestävän rahoituksen lainsäädäntöä näin laajat valtuudet delegoitujen säädösten osalta, ja tapa jolla komissio nyt pyrkii käyttämään näitä säädöksiä monen muun lainsäädännön pohjana, on vähintäänkin kyseenalainen.

On hyvä, että osana Fit for 55 -pakettia uusiutuvan energian tavoite nostetaan nyt 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Parlamentin esittelijä päätyi tähän kantaan jo ennen komissiota. Tavoite on hyvä ja tärkeä. Loppuäänestyksessä en kuitenkaan voinut tukea parlamentin kantaa koko direktiiviin, sillä erityisesti metsäpohjaisen bioenergian osalta parlamentin kanta on todella ongelmallinen. Sekä bioenergian että vesivoiman osalta muotoiluja saatiin isoimpien poliittisten ryhmien kompromissina muotoiltua kyllä parempaan suuntaan verrattuna ympäristövaliokunnan pohjatekstiin, mutta metsäenergian osalta lopputulos ei ole tyydyttävä. Parlamentin kannan mukaisesti primäärin eli suoraan metsistä korjatun metsäbiomassan osuus ei saisi enää kasvaa vuosien 2017–2022 tasosta. Tällaista jakoa primääriin ja sekundaariseen biomassan ei olisi pitänyt tehdä, eikä sitoa bioenergian määrää vertailuvuosien tasoon. Siksi äänestin tyhjää. On huomattava, että jopa 60 prosenttia EU:n uusiutuvasta energiasta on bioenergiaa, eikä sen käyttöön pidä tehdä keinotekoisia rajoitteita. Myös metsäpohjaista energiaa on voitava käyttää jatkossakin ja laskea se mukaan uusiutuviin, kun huolehditaan että puun käyttö on kestävällä tasolla. Nyt trilogineuvotteluihin jäi tämän direktiivin osalta paljon korjattavaa.

Rajusti nousseet energiahinnat ovat ajaneet EU-maat vakavan paikan eteen. Moni maa oli aivan liian riippuvainen Venäjän energiasta, eikä sen korvaaminen nopeasti ole helppoa. Eri jäsenmaat ovat päättäneet jo satojen miljardien eurojen tuesta kuluttajille ja yrityksille, energiaministerit ovat linjanneet energian säästöä, tuottokattoja ja solidaarisuusmaksuja, ja komissiolta on lisää esityksiä tulossa. Syyskuussa parlamentissa käydyn energian hintoja koskevan täysistuntokeskustelun jälkeen valmisteltiin tämä päätöslauselma EU:n vastauksesta energian hintojen nousuun.Perusongelma on siinä, että energian kysyntä on nyt paljon isompi kuin tarjonta. Kysyntää on vähennettävä, siksi energiansäästö ja kulutushuippujen tasaaminen ovat järkeviä toimia. Suomessa tässä ollaan jo hyvässä vauhdissa. Samoin nyt on laitettava vauhtia energiainvestointeihin, jotta jatkossa meillä on Euroopassa riittävästi omaa energiaa. Myös energiainvestointien lupaprosesseja ja niihin liittyvien valitusten käsittelyä on syytä nopeuttaa. Erilaiset verot, maksut ja katot eivät laske energian hintaa, joten näihin esityksiin on syytä suhtautua varsin kriittisesti. Erityisesti myös siksi, että nyt energiateollisuutta on kannustettava investoimaan, eivätkä erilaiset esitykset tuottokatoista ja lisäveroista kannusta tähän.

Viime päivät ovat parlamentissa olleet suorastaan tyrmistyttäviä. Useita toimistoja on ratsattu ja henkilöitä kuulusteltu. Parlamentin sosialistiryhmän varapuhemies, meppiavustaja ja ex-meppi ovat edelleen pidätettyinä. Epäilyt koskevat Qatariin liittyvää korruptiovyyhtiä. Kyse on vakavista rikoksista, jos epäilyt osoittautuvat oikeaksi. Tämä on nyt perusteellisesti tutkittava. Mitään ei saa lakaista maton alle. Samalla on jo käynnistynyt keskustelu EU-parlamentin sääntöjen päivittämisen tarpeesta. Tämä on ymmärrettävää, mutta muutoksia ei pidä tehdä hätiköimällä. Muutokset on huolellisesti valmisteltava ja arvioitava. Nyt tutkitaan vakavia rikoksia. On selvää, että jo tällä hetkellä sääntömme täysin yksiselitteisesti kieltävät lahjusten vastaanoton, ei siinä mitään epäselvää ole. Meidän on pohdittava näiden kiireellisten päätöslauselmien (urgencies) valmistelua ja tarpeellisuutta hyvin kriittisesti. Samoin kuin kansalaisjärjestöjen toiminnan ja rahoituksen läpinäkyvyyttä ja ns. ystävyysryhmien rajoittamista. Muutokset sääntöihin on kuitenkin mielestäni valmisteltava ja arvioitava huolella. Siksi en kaikkia nyt eri poliittisten ryhmien esittämiä muutoksia voinut suoraan tukea, kun äänestimme päätöslauselmasta, joka käsitteli EU:n toimielinten laajempaa avoimuutta ja vastuuvelvollisuuden tarvetta.

Metsäkatoasetuksen tavoite on tärkeä. Maailmanlaajuinen metsäkato on valtava ongelma, jota on hillittävä: viimeisen 30 vuoden aikana maapallolta on hävinnyt enemmän kuin Euroopan unionin pinta-alan verran metsää. Asetuksella on tarkoitus varmistaa, että tiettyjen unionin sisämarkkinoilla myytävien tuotteiden (nautakarja, kaakao, kahvi, palmuöljy, soija, puu, kumi, puuhiili, painetut paperituotteet) valmistus ei ole aiheuttanut metsäkatoa. EU-maihin tuotu osuus metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden globaaleista markkinoista on noin 10 prosenttia.Valitettavasti lopullinen asetusteksti oli kuitenkin niin huonosti muotoiltu, että jouduin äänestämään sitä vastaan. Uudet velvoitteet kohdistuisivat pääasiassa kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin, mutta säännökset koskevat myös EU:n sisämarkkinoita. Aivan äärimmilleen tulkittuna pykälät voisivat tarkoittaa, ettei esimerkiksi Suomessa saisi kaataa puita nautakarjan navettahankkeen alta. On selvää, että tällainen rajoitus ei palvele asetuksen tavoitetta torjua metsäkatoa. Teksti myös velvoittaisi yrityksiä takautuvasti (tuotteet eivät olisi saaneet aiheuttaa metsäkatoa 31.12.2020 jälkeen), mikä on niin ikään varsin ongelmallista. EU-komissiolta tarvitaan nyt laista selkeyttävää tulkintaa ennen neuvoston lopullista hyväksymistä.

. – On tärkeää, että EU haluaa edistää kestävämpää tekstiilituotantoa. EU:n tuleekin toimia kiertotaloudessa edelläkävijänä. Nykyisellään tekstiiliteollisuus aiheuttaa enemmän päästöjä kuin maailman lento- ja rahtilaivaliikenne yhteensä. Ympäristöongelmien lisäksi tuotannossa on paljon muita ongelmia, kuten lapsityövoiman käyttöä ja alipalkkausta. On hyvä, että parlamentti haluaa parantaa tuotantoketjujen läpinäkyvyyttä ja kuluttajien mahdollisuuksia saada tietoa tuotteiden alkuperästä. Samalla tekstiilien uudelleenkäyttöä ja kiertotaloutta tulee kehittää. Kaikki materiaali pitää tulevaisuudessa saada hyötykäyttöön. Kierrätys ei ole ainoa ratkaisu, vaan pikamuodista tulee siirtyä pois kestävämpään kulutukseen. Olen huolissani innovatiivisten kuitujen käyttö- ja kehitysmahdollisuuksista. Nykyisellään uusien tekstiilikuitujen nimityksiä koskeva hakuprosessi hidastaa innovatiivisten kierrätys- ja uusiopohjaisten kuitujen markkinoillepääsyä. Pidän erityisen tärkeänä, että EU korostaa nettikaupan roolia ja vastuuta vastuullisessa tekstiilien tuotannossa. Lähes 80 prosenttia EU-maissa myydyistä vaatteita ja kengistä on tuotettu alun perin unionin ulkopuolella. Ei ole järkeä luoda sääntöjä EU:ssa, jos muu maailma voi kiertää niitä. Tämä heikentäisi erityisesti pk-yritysten toimintamahdollisuuksia. EU:n tekstiiliekosysteemistä 99 prosenttia koostuu pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Näin ollen on keskeistä, että vaatimuksia saadaan ulotettua myös kansainvälisen etäkaupan kautta EU-alueelle myytäviin tuotteisiin.

. – Mielestäni parlamentin paikkamäärää ei tule nyt kasvattaa ja siksi äänestin mietintöä vastaan.Brexitin jälkeen 2018 parlamentin kokoa pienennettiin vastaamaan unionin pienempää kokoa – ja hyvä niin. Tuolloin aliedustetut maat saivat lisäpaikan, mutta pääosa paikoista päätettiin jättää mahdollisia uusia jäsenmaita varten. Paikkamääriä on varmasti syytä muokata vastaamaan jäsenmaiden väestönkehitystä, mutta muutokset tulisi tuoda päätettäväksi hyvissä ajoin ennen vaaleja. Nyt seuraavat eurovaalit käydään jo ensi keväänä 2024, ja käsittelyn on oltava neuvostossa todella nopeaa, jotta parlamentti ehtisi hyväksyä päätöksen ja jäsenmaat ehtisivät toteuttaa tarvittavat lakimuutokset ennen vaaleja. Tällaiset muutokset pitäisi tehdä ensi kauden alussa eikä runnoa läpi nyt vuotta ennen vaaleja.En myöskään kannata ylikansallisia listoja, joille ehdotuksessa jätettiin varalle 28 lisäpaikkaa. Ylikansallisia listoja on esitetty jo aikaisemmin, mutta ehdotus ei ole edennyt neuvoston puolella, enkä usko nytkään etenevän, sillä tällainen malli ei ole pienten maiden etu. Uudistus johtaisi nykyistä monimutkaisempaan vaalimenettelyyn, jossa jokaisella EU-kansalaisella olisi käytössään eurovaaleissa kaksi ääntä: yksi kotimaan ja yksi ylikansallisen listan ehdokkaalle. En kannata tätä.

. – Valitettavasti jouduin äänestämään energiatehokkuusdirektiiviä vastaan. Se ei nyt lainkaan edistä Euroopan isoa siirtymää kohti sähköistymistä ja vetytaloutta, vaan päinvastoin on täysin vastakkainen tälle. On hyvin vaikea ymmärtää komission lähtökohtaa vain vähentää energian käyttöä, huomioimatta oikeaa energiatehokkuutta ja vähäpäästöisyyttä. Vaikka ehdotusta on matkan varrella muokattu, ei lopputulos ole edelleenkään onnistunut.Energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti EU-tasolla on vähennettävä energian käyttöä 11,7 prosenttia vuoden 2030 ennusteeseen nähden. Jäsenmaille on tästä jyvitetty sitovat tavoitteet. Oman kotimaani Suomen kohdalla tämä tarkoittaa, että on leikattava 50 terawattia. Tämä on täysin vastoin Suomen omaa strategiaa ja puhtaan energian siirtymää. Suomessa tuotettu sähkö on jo nyt lähes kokonaan nollapäästöistä. Kansallisesti Suomessa on asetettu tavoite investoida vetytalouteen ja on arvoitu, että sen vuoksi energian käyttöä tullaan lisäämään 50 terawattia vuodessa, ei leikkaamaan kuten tämä direktiivi edellyttää. En voi missään tapauksessa tällaista direktiiviä kannattaa.Toimeenpanon osalta tarvitaan nyt jäsenmaakohtaista joustoa, jotta ilmastoneutraaliustavoitteet voidaan ylipäätään järkevästi saavuttaa. On myös syytä ymmärtää, että jos Euroopassa tosissaan ollaan siirtymässä vetytalouteen, se tarvitsee todella paljon energiaa ja sähköä. Sitä tämä direktiivi ei nyt lainkaan huomioi.

Maailman myllerryksessä EU:n monivuotinen rahoituskehys natisee liitoksistaan. Normaalioloissa kehys hyväksytään aina seitsemäksi vuodeksi kerrallaan, mutta nyt koronapandemian ja Ukrainan sodan tuomista isoista muutostarpeista johtuen kirstun pohja alkaa jo näkyä. Siksi on perusteltua, että käsittelemme nyt komission esittämää 98,8 miljardin euron lisäystä nykyiseen 1 216 miljardin euron kehykseen.Suurin muutos on aivan oikein 50 miljardin euron Ukraina-rahasto (17 miljardia avustuksina, 33 miljardia lainoina), joka suunnataan investointeihin ja uudistuksiin Ukrainassa. Vaikka summa on pieni suhteessa Ukrainan kaikkeen tarvitsemaan tukeen, sillä on tärkeä symbolinen ja poliittinen merkitys: EU tulee tukemaan Ukrainaa määrätietoisesti niin kauan kuin se on tarpeen. Tietyistä jäsenmaista kantautuvat soraäänet eivät muuta tätä jäsenmaiden selkeän enemmistön tahtotilaa.Samoin pidän hyvänä lisämäärärahoja maahanmuuttoon liittyviin toimiin sekä luonnonkatastrofien hoitoon. Molemmat ovat ratkaisevan tärkeitä kysymyksiä unionin tulevaisuuden kannalta.

Arvoisa puhemies, on todella surullista, että terrorismi on taas ikävällä tavalla noussut Euroopan unionin ja koko maailman asialistalle. Hamasin brutaalit terrori-iskut Israeliin ovat suistamassa Lähi-itää yhä kiihtyvään väkivaltaan, ja jihadismi on vaarallisesti nostamassa päätään myös Euroopassa. Osoituksena siitä ruotsalaisten jalkapallofanien järkyttävät ampumiset tällä viikolla Brysselissä.Hamas ja kaikki siihen kytkeytyvät terroristiliikkeet on hävitettävä ja jihadistit pysäytettävä. Hyökkäyksen kohteeksi joutuneella Israelilla on oikeus puolustaa itseään kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Samaan aikaan kaikkia siviilejä on suojeltava ja humanitaarinen apu turvattava. On hyvä, että EU on päättänyt kolminkertaistaa humanitaarisen avun palestiinalaisille ja pyrkii saamaan sen perille ilmasiltaa pitkin Gazaan.Israel ja Palestiina nostattavat isoja tunteita, ja se on näkynyt myös EU:n hapuiluna. Ensimmäisinä päivinä EU:lla oli vaikeuksia vastata hyökkäykseen riittävän yhtenäisellä äänellä. On hyvä, että rivejä suoristettiin ylimääräisellä EU-johtajien etäkokouksella. Euroopan unionin on toimittava yhtenäisesti ja edistettävä kaikkia pyrkimyksiä katkaista väkivallan kierre ja löytää rauhanomainen kestävä ratkaisu Israel-Palestiina-konfliktiin.

Venäjä on käynyt hyökkäyssotaa Ukrainassa jo yli 600 päivää. On häpeällistä, että vieläkään Euroopan unionin sanktiot eivät kata kaikkea energian tuontia. Emme voi rahoittaa Venäjän hyökkäyssotaa energiaostoilla, vaan kaikki tuki ja apu pitäisi suunnata nyt Ukrainalle.EU-maat ostavat fossiilisia polttoaineita Venäjältä edelleen kahdella miljardilla kuukaudessa. Lisäksi ydinvoima ei ole vielä pakotteiden piirissä, ja muutamissa jäsenmaissa, Suomi mukaan lukien, käytetään edelleen ydinvoimaloissa venäläistä polttoainetta ja erilaisia komponentteja. Tähän on saatava loppu.Siispä tulevassa 12. pakotepaketissa sanktiot on laajennettava kattamaan yksiselitteisesti kaikkien Venäjältä peräisin olevien energiahyödykkeiden tuonti. Samaan aikaan pakotteiden noudattamisen valvontaa on kiristettävä ja porsaanreiät tukittava. Lisäksi kaikilta EU:n jäseneksi hakevilta mailta on edellytettävä EU:n pakotelinjan noudattamista.

Digitaalisuuden eteneminen, etätyön nopea kasvu ja ICT-palveluiden ulkoistukset ovat lisänneet tarvetta varmistaa korkea kyberturvallisuuden taso joka tilanteessa. Kyberturvallisuustason nosto koskee kaikkia sektoreita, myös Euroopan unionin hallintoa. Hyökkäysten määrä julkishallintoa kohtaan on viime vuodet ollut rajussa kasvussa. On arvioitu, että vuoteen 2031 mennessä kyberhyökkäysten kustannus niiden kohteeksi joutuneille organisaatioille ja kuluttajille tulee kasvamaan yli 250 miljardiin euroon vuosittain. Euroopan kyberturvallisuusvirasto ENISAn mukaan kiristyshyökkäykset ovat tyypillisimpiä kyberhyökkäyksiä Euroopassa.Myös EU-instituutioiden tulee olla varautuneita alati muuttuvaan kyberuhkaympäristöön. Tämä edellyttää riittävää teknistä valmiutta, osaamista ja resursointia, joita uusi asetus vahvistaa. Tähän saakka eri EU-instituutioiden kybervarautuminen on ollut vaihtelevaa, minkä takia niille luodaan nyt ensimmäistä kertaa yhteiset säännöt. Nämä uudella asetuksella määrättävät yhteiset toimintatavat ja säännöt vahvistavat EU:n valmiutta varautua ja reagoida erilaisiin kyberuhkiin. Kyberhyökkäysten sietokykyä parannetaan muun muassa laatimalla kyberturvallisuussuunnitelmat kaikissa instituutioissa ja laajentamalla EU:n tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) toiminta EU:n omaksi kyberturvallisuuskeskukseksi. On tärkeää muistaa, että kyberturvallisuudessa olemme vain niin vahvoja kuin heikoin lenkki.

Suomelle nyt käsittelyssä oleva pakkaus- ja pakkausjäteasetus on erityisen tärkeä. Suomessa on investoitu paljon uusiutuviin biopohjaisiin pakkauksiin, mutta komission esityksessä näiden pakkausten hyötyjä ei valitettavasti ole tunnistettu.Komission esityksessä jätteen vähentämiseksi esitettiin yksisilmäisesti erilaisia pakkausten täyskieltoja ja uudelleenkäyttövaatimuksia. Jotta Eurooppa voi saavuttaa kunnianhimoiset jätteenvähennystavoitteet, tarvitaan kevyempää sääntelyä ja kannusteita kieltojen sijaan.Olemme EPP-ryhmässä ajaneet asetukseen muutoksia, joissa huomioidaan paremmin tuotteen koko elinkaari. Asetuksessa on huomioitava laajemmin pakkaamisen vaikutukset moniin eri osa-alueisiin: niin ilmastoon ja ruokahävikin torjuntaan, kuin elintarviketurvallisuuteen ja logistiikkaankin. Esimerkiksi take away -astioiden uudelleenkäyttötavoitteiden sijaan olisi järkevämpää panostaa pakkausten parempaan keräykseen ja kierrätykseen.Myöskään ehdotetut pullojen uudelleentäyttövaatimukset eivät ole järkeviä. Pohjoismaissa meillä on jo erinomaisesti toimivat pullopanttijärjestelmät, joiden jatkuvuus on turvattava.

Euroopasta on monilla aloilla tullut liian riippuvainen Kiinasta. Tähän sisältyy riskejä, joita on vähennettävä nyt sektori kerrallaan. Viime vuonna tuonti Kiinasta EU-alueelle kasvoi jopa 30 prosenttia, ja keskinäinen kauppataseemme on historiallisen alijäämäinen. Tuonti Kiinasta oli 626 miljardia, mutta vienti EU:sta Kiinaan vain 230 miljardia. Tässä on mietittävää.On hyvä, että EU-tasolla on nyt vihdoin saatu hyväksyttyä syksyn aikana lainsäädäntöä, jolla tilanteeseen puututaan, näistä tärkeimpinä kriittisten raaka-aineiden asetus sekä puolijohteita koskeva EU:n sirusäännös. Molemmilla pyritään vahvistamaan EU:n omaa strategista autonomiaa ja vähentämään riskipitoisia riippuvuuksia. Myös kriittisten lääkkeiden osalta tehdään nyt vastaavaa valmistelua.Nyt äänestettävä päätöslauselma EU:n ja Kiinan suhteesta on realistinen. Kiina on EU:n suurin kauppakumppani, ja samaan aikaan yhä kasvavissa määrin sen kilpailija. Samalla kun Kiinan kanssa tehdään yhteistyötä, on äärimmäisen tärkeää, ettei Euroopan talous ole riippuvainen Kiinan raaka-aineista.Ulkopolitiikassaan Kiina käyttäytyy entistä itsevarmemmin, aseistautuu massiivisesti, murskaa kritiikkiä taloudellisella voimalla ja kasvattaa kriittisten raaka-aineiden, ruoan ja energian ympärille luomaansa taloudellista valtaa. Kiinan erilaiset ihmisoikeusrikkomukset on tuomittava.Samaan aikaan Kiinaa tarvitaan kansainvälisiin neuvottelupöytiin ratkaisemaan suuria globaaleja haasteita kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kiinan kanssa on tehtävä yhteistyötä siinä, missä se on mahdollista, kilpailtava siinä, missä se on keskeistä, ja haastettava ja puolustauduttava tarvittaessa.

Unkarin oikeusvaltiokehityksen suunta on ollut huolestuttava jo pitkään ja maa rikkoo kerta toisensa jälkeen räikeästi EU:n perusarvoja. On täysin kestämätöntä, että näin menettelevä maa pystyy estämään EU-päätöksenteon kaikissa yksimielisyyttä edellyttävissä tärkeissä päätöksissä. Päätöksentekoa rampauttamalla Unkari vaarantaa EU:n turvallisuuden sekä toimintakyvyn, ja siksi Unkarin äänioikeuden poistamista on syytä lähteä edistämään uudelleen EU:n sopimuksen 7 artiklan nojalla. Muut jäsenmaat voivat yksimielisesti poistaa Unkarin äänioikeuden nyt, kun Puolan konservatiivihallitus on vaihtunut ja linja Unkarin vaatimusten tukemisen suhteen on muuttunut.Orbanin harjoittama kiristys jäädytettyjen EU-varojen saamiseksi on sekä vastuutonta että vaarallista. Siihen ei pidä taipua. Veivaus päätöksenteossa on saatava loppumaan nyt, sillä esimerkiksi Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelut tulevat vaatimaan kymmeniä yksimielisiä päätöksiä. Unkari ei voi toistuvasti olla jarruttamassa päätöksentekoa, jossa on kyse koko EU:n tulevaisuudesta.

Luonnon ennallistamisasetusta tarvitaan. Luontokato on vakava uhka, jota ei pidä vähätellä. Monessa Euroopan maassa luonnon tila on huonolla tolalla, joten monimuotoisuutta on syytä edistää.Äänestin nyt neuvottelutuloksen hyväksymisen puolesta, sillä tekstiä oli saatu huomattavasti parannettua komission alkuperäisestä esityksestä. Komission esitys ei ollut kustannustehokas eikä siinä huomioitu alueiden eroja, vaan vaadittiin kaikkia jäsenmaita tekemään samanlaisia toimia välittämättä erilaisista lähtötasoista ja olosuhteista.Päätökset toimenpiteistä on kuitenkin parasta tehdä kansallisesti ja paikallisesti, erilaiset olosuhteet huomioon ottaen. Parlamentin ja neuvoston käsittelyssä asetusta saatiin vietyä realistisempaan suuntaan ja toimia kohdistetaan nyt sinne missä se on sekä taloudellisesti että ekologisesti järkevää. Laki ei velvoita uusiin suojelualueisiin, vaan huomio on jo suojelluissa Natura 2000 -alueissa ja aidosti suojelun tarpeissa olevissa lajeissa. Haastava vertailu 1950-lukuun on poistettu. Myös ruokaturva, metsäpaloriski ja uusiutuvan energian hankkeet on huomioitu.

Digitaalisen alan sääntely on haastavaa, sillä ala kehittyy niin nopeasti. Innovaatioita tulisi tukea, mutta samalla tulisi tunnistaa potentiaaliset riskit. Erityisen vaikeaa tämä on ollut tekoälyn osalta, joka on viimeisen vuoden aikana kasvaneen laskentatehon ansiosta kehittynyt huimasti. Tekoälyasetuksen tavoitteena on edistää innovaatioita ja tehdä EU:sta tekoälyn edelläkävijä, mutta samalla suojella perusoikeuksia ja demokratiaa. Asetus on merkittävä virstanpylväs tekoälyn kehitykselle. Kun tavoitteena on luoda ihmisen ajattelun kaltainen järjestelmä, joka oppii, soveltaa tietoa ja tekee päätöksiä, sisältää se paljon mahdollisuuksia, mutta on tunnistettava myös siihen liittyvät riskit.Olemme valinneet tekoälyn sääntelyyn riskiperusteisen mallin, joka tässä vaiheessa vaikuttaa oikealta ratkaisulta. Ajan mittaan näemme, oliko se toimiva. Valtaosa tekoälyn käytöstä katsotaan EU-lainsäädännössä matalariskiseksi, eikä se edellytä erityisiä toimia. Mutta silloin kun tekoäly alkaa tehdä ihmisten elämään isosti vaikuttavia päätöksiä, kuten päättää opiskelupaikoista, työhönotosta tai pankkilainasta, vaatii järjestelmä tiukempaa auditointia ja valvontaa. Säädös asettaakin suurriskisille tekoälyjärjestelmille tiukempia velvoitteita. EU-alueella tekoälyn käyttö Kiinan tapaan ihmisten kontrollointiin, pisteytykseen tai massavalvontaan on kielletty. Myös tekoälysovellukset, jotka tunnistavat tunteita, ovat kiellettyjä kouluissa ja työpaikoilla. Lisäksi verkossa nopeasti yleistyvät, keinotekoisesti tuotetut tai manipuloidut kuva-, ääni- tai videosisällöt, eli niin kutsutut ”syväväärennökset” on merkittävä selkeästi.